Kuntavaalit 2021

Kuntavaalien 2021 varsinainen vaalipäivä on 13.6. Valtiovarainministeriö ennustaa vaikeaa valtuustokautta, mutta toivoa ei saa silti menettää. Nyt jos koskaan kunnissa on tehtävä välttämättömät tulevaisuusinvestoinnit elinvoiman säilyttämiseksi.

TalousVihreiden tuorein webinaari oli 25.5. pidetty Korona ja kuntatalous.

Muita tämän kevään webinaareja ovat:

  • Paikallisuus on globaalia voimaa (6.4.), mukana europarlamentaarikko Heidi Hautala
  • Muuttovoitto/-tappio (15.4.), mukana kansanedustaja Mari Holopainen
  • Mistä ne rahat tulee ja mihin ne rahat menee (4.5.), mukana sisäministeri Maria Ohisalo
  • Miten kuntasi voi tukea yrittäjyyttä (10.5.), mukana kansanedustaja Mari Holopainen

TalousVihreät kuntavaaliehdokkaat vuosimallia 2021:

Sakari Kouti

Sakari Kouti

Kuntavaaliehdokas Espoo

Ehdokasnumero 152

Ikä: 59

Ammatti: Diplomi-insinööri, senior-konsultti

Harrastukset: Luontovalokuvaus, veneily, partio, koripallo

Espoon taloushaasteena ovat nopean kasvun vaatimat investoinnit, joita vastaavat verotulot saadaan vasta tulevina vuosina. Lisäksi pääkaupunkiseudun yhdentyessä Espooseen eivät enää keskity vain hyvätuloiset ja paljon veroja maksavat. Sote-uudistus vie ison osan niin menoista kuin tuloista, mutta kun aiemmat lainat on mitoitettu isomman talouden mukaan, ne talouden pienentyessä muuttuvat suhteessa raskaammiksi.

Espoossa on kuitenkin valtavasti osaamista, elinkeinoelämää ja väestönkasvua. Niinpä meillä on avaimet käsissämme hyvään tulevaisuuteen.

Miltä Espoo näyttää 10 vuoden päästä?

Espoossa oli vuodenvaihteessa 293.000 asukasta ja määrä kasvaa vuosittain 5.000:lla. Niinpä vielä tällä vuosikymmenellä asukasmäärä kasvaa 340.000:een. Tästä 45.000 asukkaan kasvusta ehkä 35.000 on vieraskielisiä. Kun nyt joka viides espoolainen puhuu muita kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään, vuosikymmenen lopussa heitä on jo enemmän kuin yksi neljästä.

Vieraskielisten määrä tuo osaamista ja työvoimaa, mutta vaatii enemmän mm. englanninkielistä opetusta. Suomessa syntyneille tarvitaan kaksikielisiä luokkia ja lyhyen aikaa Suomessa asuville englanninkielisiä luokkia. Suomeen pysyvästi asettuvien perheiden lasten kannattaa käydä koulut suomeksi ja oppia hyvä suomen kieli.

Mitä on vihreä talous?

Vihreässä taloudessa elämä on rikasta ja monipuolista, vaikkei välttämättä aineellisesti tuhlailevaa. Niin työelämässä kuin muillakin elämän osa-alueilla pyritään reiluuteen.

Mitä Espoo voisi tehdä luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi?

Kiertotalous ja kierrätys ovat vuonna 2030 tulleet osaksi ihmisten arkea, eikä näiden myötä elämä ole kurjistunut. Kaikki kulutuksemme ei enää ole neitseellisiä luonnonvaroja ja lopputuotteet muuttuvat lyhyen käytön jälkeen hyödyntämättömäksi jätteeksi. Sen sijaan materiaaleja kierrätetään viisaasti ja tehokkaasti sekä sivuvirrat hyödynnetään.

Tänä päivänä jokainen on tottunut laittamaan puhelintaan usein lataukseen. Vuonna 2030 olemme tottuneet tekemään saman myös autoille, skoottereille ja muille liikuttamislaitteille.

Mitä Espoossa pitäisi tehdä ihmisten hyvinvoinnin eteen?

Tavallista kansalaista kurittaa kallis asuminen. Vuonna 2030 Espoo on paitsi hiilineutraali, myös paikka, jossa on helppo ja hyvä asua muuallakin kuin aivan metroaseman vieressä. Sähköinen auto- tai kevyt liikenne mahdollistaa, että ympäri Espoota pääsee metron tai tulevien pikaratikoiden asemille. Niinpä halukkaat voivat asua vehreässä ympäristössä ja kohtuullisin kustannuksin.

Järkevällä toiminnalla huominen on valoisa ja arki sujuvaa.

Auni-Marja Vilavaara

Auni-Marja Vilavaara

Kuntavaaliehdokas Helsinki

Ehdokasnumero: 886

kä: 69 v.

Ammatti: juristi, eläkkeellä

Harrastukset:  lähimmäisten auttaminen

Uskallan tehdä päätöksiä yhteistyössä kaupunkilaisten parhaaksi. Huolehdin verotuksen toimivuudesta.

Miltä Helsinki näyttää 10 vuoden päästä?

Kaikkien kaupunki meriluonnon äärellä.

Mitä on vihreä talous?

lmastoviisasta ja kestävää kiertotaloutta.

Mitä Helsinki voisi tehdä luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi?

Energiantuotanto hiilineutraaliksi.

Siirrytään sähköbusseihin ja tehdään keskustasta maksuton julkisen liikenteen alue.

Lisätään talojen energiatehokkuutta ja vähennetään rakentamisen päästöjä.

Mitä Helsingin pitäisi tehdä ihmisten hyvinvoinnin eteen?

Nostetaan Helsingin sotepalvelut 10 parhaan kunnan joukkoon. Kaupungin tulee kohdentaa julkisia varoja ennalta ehkäisevästi kuntalaisten palveluihin. Lääkäriin, hammaslääkäriin ja psykologille sekä neuvolaan  on päästävä jokaisen ikään ja kuntoon katsomatta heti kun siihen on tarve. Jokaiselle halukkaalle on tarjottava mahdollisuus koulutukseen ja opiskeluun etniseen taustaan katsomatta. Vähennetään  työkyvyttömien määrää ja lisätään hyvinvointia.

 

Outi Linqvist

Outi Linqvist

Kuntavaaliehdokas Helsinki

Ehdokasnumero: 829

Ikä: 46

Ammatti: Tuoteomistaja (Product Owner)

Harrastukset: Bänditoiminta, eli soitan, laulan ja teen musiikkia, jooga, politiikka ja luonnossa samoilu.

Haluan edistää yrittäjyyttä ja yksityisen sektorin investointeja Helsinkiin. Mieluummin tulojen lisäyksiä, kuin menojen leikkauksia.

Miltä Helsinki näyttää 10 vuoden päästä? 

Helsinki on elinvoimainen ja hyvinvoiva kaupunki. Avoin ja monikulttuurinen. Kaupunki, jossa voi tehdä ja toteuttaa itseään. Vihreä ja vehreä kaupunki, jossa myös taloutta rakennetaan luontoa ja ilmastoa kunnioittaen.

Mitä on vihreä talous?

Vihreä talous on nykyaikaa. Se on innovaatioita, joilla tänään ja huomenna pyöritetään maailmaa. Se on taloutta, jolla ei tärvellä luontoa ja ilmastoa

Mitä Helsinki voisi tehdä luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi?

Helsingissä on jo tehty paljon ilmastonmuutoksen torjumisen eteen. Kivihiilen käytön lopettaminen on yksi iso askel, ja se on ihan lähivuosina jo edessä. Yleinen tietoisuuden kasvu, ja tilanteen ottaminen tosissaan auttavat. Korona-aika on opettanut sen, että suuriakin päätöksiä voidaan tehdä nopeasti. Ilmastonmuutos on koko maailmaa koskeva katastrofi, ja sen torjumiseen on laitettava paukkuja.

Mitä Helsingin pitäisi tehdä ihmisten hyvinvoinnin eteen?

Helsingissä on lähdetty panostamaan mielenterveyteen. Se on erittäin tärkeä panostus, auttaa ihmisten lisäksi muuten myös yrityksiä, koska tällä hetkellä masennus tekee valitettavasti isosta joukosta ihmisiä työkyvyttömiä. Luonto tulee pitää lähellä kuntalaisia, se pitää olla läsnä kaikkialla. Luonto lisää hyvinvointia.  Itselle yksi tärkeä hyvinvointia lisäävä asia on kulttuuri. Se tekee hyvää siitä nauttiville monin eri tavoin. Lisäksi sen avulla luodaan työpaikkoja monilla eri aloilla ja näin lisätään myös taloudellista hyvinvointia.

Heikki Savola

Heikki Savola

Kuntavaaliehdokas Karkkila

Ehdokasnumero: 10

Ikä: 58

Ammatti: yrittäjä, toimittaja, terapeutti

Harrastukset: kirjallisuus, vapaaehtoistyö kriisiauttajana

Karkkilan kaupungin taloudellinen liikkumavara on nyt nollassa, joten on löydettävä uusia tulonlähteitä ja etsittävä luovia ratkaisuja boksin ulkopuolelta. Karkkilaan tarvitaan innovatiivisia yrittäjiä ja työllistäviä hankkeita mm. kiertotaloudesta, korjausrakentamisesta, ammattikoulutuksesta, matkailusta ja kulttuurista.

Karkkila on kulttuurikaupunki ja Karkkilan pitäisi uskaltaa kertoa se rohkeammin muulle maailmalle.

Miltä Karkkila näyttää 10 vuoden päästä?

Vuonna 2031 Karkkila tunnetaan vireänä lähiluonnostaan huolehtivana kulttuuritehdaskaupunkina, jonne on sujuvat joukkoliikenneyhteydet ja toimintavarmat etätyöyhteydet. Karkkila on tuolloin korjausrakentamisen mallikaupunki. Vanhaa rakennuskantaa on säilytetty ja entistetty yhteistyössä asukkaiden ja oppilaitosten kanssa.

Karkkila tunnetaan myös luovista yhteiskuntahankkeistaan ja kokeiluistaan. Yhteistyö aktiivisten asukkaiden, järjestöjen ja yritysten kesken on toimivaa ja avointa. Siksi vuonna 2031 Yhteinen Karkkila -hanke palkitaan Euroopan parhaana kaupunkipalveluiden projektina, jonka johtolankana on perheiden toimiva arki.

Mitä on vihreä talous?

Vihreä talous on kestävää kehitystä ja resurssiviisautta, tarpeettoman kulutuksen välttämistä, tietoon perustuvaa oikeudenmukaista ja avointa julkista taloudenpitoa. 

Vihreä talous on ihmisestä ja yhteistyöstä välittävää. Sen fokuksessa on ekologinen kestävyys ja sosiaalinen hyvinvointi. Esimerkiksi julkisia hankintoja ei tehdä halvimman hinnan perusteella, vaan tärkeintä on tarkoituksenmukaisuus ja kestävin kokonaisratkaisu.

Mitä Karkkilassa voidaan tehdä luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi?

Karkkilan tulee liittyä Hinku-kuntien verkostoon ja toimia sen tavoitteiden ja kriteerien mukaisesti. Karkkilassa on suuri pohjavesivaranto, joten pohjaveden hyvä laatu ja määrä on varmistettava tarkoituksenmukaisella maankäytöllä. Lähiluonnosta ja arvokkaista luontokohteista on pidettävä huolta. Kaupungin hankinnat on tehtävä ympäristönäkökulmasta käsin.

Mitä Karkkilassa pitäisi tehdä ihmisten hyvinvoinnin eteen?

Kunta on olemassa asukkaitaan varten, siksi asukkaita tulisi hyödyntää päätöksenteon apuna ideoinnissa, valmistelussa ja hankkeista riippuen myös toteutuksessa. Esimerkiksi Asemansuon liikuntapuistoaloitteesta kannattaa laatia suunnitelma ja on miettiä miten ne voidaan toteuttaa.

Sosiaali- ja terveysalalla voidaan järjestää palveluita ja resursseja paremmin. Mielenterveyspalveluita voidaan tuoda paremmin saataville ja ongelmiin pystytään puuttumaan nykyistä aiemmin. Hyvä mielenterveys on suuri voimavara niin ihmisille, yrityksille kuin kunnillekin.

 

Henry Scheinin

Henry Scheinin

Kuntavaaliehdokas Kirkkonummi

Ehdokasnumero: 46

Ikä: 55
Ammatti: johtava konsultti, yrittäjä
Harrastukset: purjehdus, aikido, vaellushiihto, retkiluistelu

Kirkkonummen kunnan talous on mittavisa investoinneista huolimatta siinä kunnossa, ettei kenelläkään ole ollut toistaiseksi tarvetta puhua Kirkkonummesta kriisikuntana. Siitä huolimatta kuntatalouden tyypilliset pitkän ajan ongelmat näkyvät myös Kirkkonummen kunnan taloudessa ja covid-19 pandemia tulee syventämään niitä entisestään. Kirkkonummi oli vuonna 2019 ohuesti muuttovoittoinen kunta, mistä voisi päätellä, että kunnan vetovoimatekijät ovat kunnossa. Kunnan elinvoimaisuutta ja vetovoimatekijöitä pitää silti kehittää.

Rakenteellisista, pysyvistä muutoksista näkyvin tulevalla valtuustokaudella lienee Sote-uudistus. Sosiaali- ja terveysministeriön teettämien laskelmien perusteella Sote-uudistus tulee vaatimaan kunnalle lisää tuloja, jotta jäljelle jäävät velvoitteet pystytään hoitamaan. Tämä selittyy sillä, että sosiaali- ja terveysmenoihin kohdennettavat verotulot eivät enää kohdennu osaksi kunnan, vaan hyvinvointialueen budjettia.

Kirkkonummen on pystyttävä paikkaamaan budjettiaan kattaakseen sille Sote-uudistuksen jälkeenkin jäävät vastuut. Veronkorotukset ja omaisuuden myynti ovat lyhytnäköisiä ratkaisuja, joilla ei pystytä paikkaamaan pysyvää Sote-lovea. Covid-19 pandemia kurittaa kuntataloutta ainakin viidellä tavalla:

  • Työttömyys kasvaa
  • Suurten kaupunkien, Espoon ja Helsingin, kilpailu kirkkonummelaisten työvoimasta kovenee
  • Alueellinen eriarvoistuminen saattaa muodostua ongelmaksi
  • Paikallisille investointien rahoituksesta kilpaillaan ankarasti ja pienille kunnille kisa voi olla liian kova
  • Arvojen muutos ja ilmastokriisi puhututtavat kaikkia.

Vaikutusten arvioinnissa ja tulevaisuuden suunnittelussa tulisi ottaa huomioon nämä kolme edellä lueteltua muutosajuria. Tulevaisuudessa työllisyyspalveluiden hoitaminen tullaan todennäköisesti siirtämään pois alueilta, kuntien vastuulle.

Kirkkonummen taloutta tulisi kehittää työpaikkaomavaraisempaan suuntaan. Yritystoiminta, ja erityisesti aloittavien ja osa-aikaisten, kunnan alueella työskenteleville yrittäjille tarjottavia palveluita tulisi kehittää. Erilaisin, esimerkiksi rahoituksen hakemiseen liittyvin, neuvontapalveluin kunta voisi tukea ja auttaa sen alueella toimivien yritysten toimintaa ja parantaa niiden menestymisen mahdollisuuksia kilpailussa paikallisilla ja globaaleilla markkinoilla. Mahdollistamalla uusien työpaikkojen syntymisen, tasapainotamme samalla kunnan taloutta.

Miltä Kirkonummi näyttää 10 vuoden päästä?

Kirkkonummen kulttuuritarjonta on nykyistä monipuolisempaa ja runsaampaa. Kirkkonummen luonto on lähellä kaikkia kuntalaisia ja kunnan alueelta löytyy laajoja yhtenäisiä metsiä.

Kirkkonummi on 10 vuoden päästä Suomen yrittäjäystävällisin kunta. Kunnan alueella toimia monenlaisia ja erikokoisia yrityksiä, monilta eri aloilta. Ne voivat olla yksityisten ammatinharjoittajien toiminimiä, osakeyhtiöitä ja osuuskuntia. Pienille ja aloittaville yrityksille on tarjolla yhteisiä toimitiloja, joita on avattu vanhoihin palvelu- ja teollisuuskiinteistöihin.
Monet Kirkkonummelaiset yritykset ovat ekologisia ja niiden tuotteet ja palvelut liittyvät ilmastonmuutoksen haittojen torjumiseen. Monien kirkkonummelaisten työpaikat ovat lähellä kotia, mikä osaltaan vähentää työmatkaliikenteen päästöjä.

Julkinen liikenne toimii hyvin. Rantaradan suljetut seisakkeet on avattu uudelleen ja paikallisjunien liikennöintiä tehostettu. Kirkkonummen kuntakeskuksesta on hyvät yhteydet Kivenlahden metroasemalle ja kaupunkijunan seisakkeille Espoossa.

Mitä on vihreä talous?

Vihreä talous huomioi sekä ihmisten hyvinvoinnin tarpeet että ympäristön. Meidän tulee taata palvelut ja mahdollisuus onneen kaikille kuntalaisille, mutta meidän on tehtävä se ympäröivän luonnon kantokyvyn puitteissa. Vihreä talous on reilua ja avointa. Työvoiman vapaa liikkuvuus ja esimerkiksi saatavuusharkinnan poistaminen ovat juuri sitä.

Vihreä talous on pitkäjänteistä. Sen tehtävä on tukea ilmastonmuutosta torjuvaa liiketoimintaa ja innovaatioita sekä talouden uudistamista ympäristön kannalta kestävämmälle pohjalle.

Mitä Kirkkonumella voisi tehdä luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi?

Kirkkonummen tulee huolehtia upeasta luonnostaan. Jäljellä olevat yhtenäiset metsäalueet tulee säilyttää ja uusien asuin- ja talousalueiden kaavoituksessa tulee erityisesti huomioida metsäalueiden säilyttäminen ehjinä.

Kirkkonummen pitää pyrkiä nykyistä parempaan työpaikkaomavaraisuuteen työmatkaliikenteen vähentämiseksi. Kunnan tulee pyrkiä ohjaamaan alueen yrityksiä toimimaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Kouluissa ja muissa kunnallisissa ruokapalveluissa suositaan kasvispainotteista ruokavaliota.

Mitä Kirkonummella pitäisi tehdä ihmisten hyvinvoinnin eteen?

Kirkkonummelaisten hyvinvointi lähtee toimivasta arjesta, johon muun muassa opiskelu ja työ kuuluvat erottamattomana osana. Varhaiskasvatuksen, perusopetuksen, lukio- ja toisen asteen koulutuksen järjestämiseen on löydyttävä tarvittavat resurssit. Opetuksen tasosta ei voida tinkiä, eikä opetuksen määrärahoja voida leikata. Kunnan talous pitää suunnitella niin, että opetuksen määrärahat tulevat riittämään ilman sopeutustoimia kaikissa tilanteissa. Panostamalla laadukkaaseen opetukseen, ehkäisemme kiusaamista ja syrjintää myös koulun seinien ulkopuolella.

 

Jaana Lehtilä

Jaana Lehtilä

Kuntavaaliehdokas Kouvola

Ehdokasnumero: 260

Ikä: 56
Ammatti: VTL, järjestelmäpäällikkö, yrittäjä
Harrastukset: eläinsuojelutyö, orkesterisoitto

Kouvolan kaupungin talous voi kohentua monella eri tavoin. Talouden heikkenemisen pääasiallisin syy Kouvolassa on veronmaksajien väheneminen ja sitä kautta huoltosuhteen nousu. Nuoret muuttavat pois, koska täältä puuttuu koulutus- ja työpaikkoja. Nyt etätyön yleistyessä yhä enemmän voidaan opintoja ja työtä tehdä asumalla Kouvolassa. Olosuhteet esim. kirjastot ja muut koulutusta tukevat palvelut sekä mm. avoin kaupunkitoimisto ovat silloin avuksi. Koronan jälkeen myös opintopiirit voisi olla etäopiskelun tukena. Kouvolassa on panostettava siihen, että opiskelijat löytävät itselleen peruskoulun jälkeen urapolun. Tukea tarvitaan opinto- ja ammatinvalinnassa.

Tänne Kouvolaan haaveillaan saatavan isoja yrityksiä, mikä ei ole pahasta, Kinno tekee hyvää työtä sillä saralla. Mutta omat aloittavat ja kasvavat yrityksemme unohtuvat. Kunnolliselle yrityshautomolle olisi Kouvolassa tilausta. Myös kevytyrittäjyyttä pitää arvostaa ja jopa sen puolesta kampanjoida, se on se alkusiemen omalle yritystoiminnan versolle. Myös mahdollisuudet alanvaihtoon ovat tärkeitä muuttuvassa maailmassa. Poiketen yleisestä Vihreiden linjasta suosin peruskoulujen erikoistumista. Yksi kouluista voisi olla yrittäjyyttä tukeva. Myös erikoistuvat peruskoulut voivat houkutella tänne muuttajia.
Silloin kun on tilanne, että korot ovat näin alhaalla, on aika investoida. Lainanotto ei saa olla iso peikko, vaan pitää miettiä, mitä tuottavaa sillä pystyy saamaan aikaan. Kärkihankkeet on harkittava huolella ja niihin olisi hyvä sisällyttää jotakin yhteiskunnallista vaikuttavuutta, kuten päihteidenkäytön ennaltaehkäisemistä nuorisotyöllä tai vanhusten yksinäisyyteen ratkaisuja. Myös ilmastonmuutos on tärkeä huomioida kärkihankkeista. Ne ei saa olla vain rakennuksen rakentamista tms. Syömävelkaa laina ei saa olla, joten kulut pitää saada kohdilleen. Kovasti on viime aikoina säästelty eri toiminnoissa pieniäkin rahavirtoja suitsimalla, mutta epäreiluinta minusta ovat henkilöstön lomautukset. Olen ennemmin valmis vaikka veronkorotuksiin.

Miltä Kouvola näyttää 10 vuoden päästä?
Todennäköisesti muutama reunamalla oleva kylä on tyhjentynyt. Kunnan väkimäärä on pudonnut, mutta vakiintunut. Huoltosuhde on parempi. Maineikkaat koulut ja etätyö ovat tuoneet paikkakunnalle lapsiperheitä asumaan. Kouvolan keskusta-alue on laajempi ja tiiviimpi Korialta, Kouvolan keskustan kautta Kuusaalle ja Valkealaan. Uusia kerrostaloja on noussut, mutta vanhempia omakotitaloja on reunamilla paljon tyhjillään. Kouvola tunnetaan edelleen rautatieimagostaan ja logistiikkakeskuksistaan, mutta myös kulttuuritarjonnastaan. Erityisesti elokuva- ja video- sekä peliteollisuus on suosittu toimiala Kouvolassa. Myös matkailu kukoistaa ja yhä pysyvämmin asutaan mökeillä etätyön vuoksi. Luonto on edelleen valttikortti ja Kymijoesta on vihdoin saatu aikaan matkailunähtävyys.

Mitä on vihreä talous?
Vihreä talous sisältää perinteisiä taloustieteen oppeja, ehkä enemmänkin uuskeynesiläisellä tavalla. Talous noudattaa siis omia talouden lakejaan, mutta siihen voidaan ja saa puuttua, jotta esim. markkinoilla saatu tulos olisi parempi. Puuttumista voi tehdä esim. asioihin, joilla ei ole markkinamekanismissa hintaa, luomalla se sille asialle kuten ympäristöarvoille keinotekoisesti haittaveroilla. Päämääränä on ihmisen hyvinvointi luonnon ja ympäristön kestokykyä kuormittamatta.

Mitä Kouvolassa voisi tehdä luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi?

Kunnissa ehkä suurin vaikutus on päätökset energialaitoksista, ympäristöä kuormittavasta teollisuudesta ja jätehuollosta. Niissä on paljonkin vaikutusvaltaa. Myös rakentamista voidaan säätää ympäristöä kestävämmäksi ja kuntien maa- ja metsäomistuksia voidaan hoitaa kestävästi. Toki kunta pystyy myös vaikuttamaan ihmisten asenteisiin ja saada kuntalaiset osallistumaan ekotalkoisiin erilaisin hankkein.

Mitä Kouvolassa pitäisi tehdä ihmisten hyvinvoinnin eteen?
Ihmisten osallisuus asioiden hoitoon on tärkeää. Myös tarvekartoitukset kuntalaisille on tärkeitä ja kunnan ominaisuuspiirteet esim. väestörakenne huomioitava päätöksissä. Ennakoivia toimenpiteitä on suunniteltava ja tavoitteet asetettava esim. pitkäaikaistyöttömyyden pienentämiseksi. Kuntalaisten palaute on käsiteltävä asianmukaisesti ja säännöllisiä asiakastyytyväisyyskyselyitä. Tulevaisuutta on suunniteltava rohkeasti ja visionäärisesti.

Leo Mustonen

Leo Mustonen

Kuntavaaliehdokas Loppi

Ehdokasnumero: 91

Ikä: 67

Ammatti: IT-konsultti

Harrastukset:

  • Musiikki, olen mm. Uriah Heep Suomi Finland ry:n puheenjohtaja
  • Asumisen yhdistystoiminta, olen paikallisen (Riihimäki, Loppi. Hausjärvi) omakotiyhdistyksen puheenjohtaja
  • Ammattiyhdistys- ja yritysjärjestötoiminta, olen alani ammattiyhdistyksen hallituksen jäsen
  • Sukututkimus, sauvakävely, pyöräily, uskonto

Kotikuntani Loppi kuuluu kartalla Kanta-Hämeen maakuntaan, mutta varsinkin kotikyläni Läyliäisten osalta se kuuluu pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueeseen.

Vaikka kodistani on 45 minuutin – 1,5 tunnin matka pääkaupunkialueella sijaitseville työpaikoilleni, on kunnan tarjoamien edullisten tonttihintojen takia kuntamme saanut paljon uusia asukkaita.

Itsekin olen tänne edullisen tontin takia muuttanut 2007.

Olen pyrkinyt osaltani edistämään kuntani vetovoimaisuutta olemalla mukana valokaapeliprojektissa, jolla taataan etätyöskentelyn vakaus tietoliikenteen osalta ja jonka merkitys tulee vain kasvamaan tulevaisuudessa. Olen hyvin realisti tulevien taloudellisten haasteiden suhteen, nyt ei ole aika lupailla mitään isoja investointeja, paremminkin pitää opetella hyödyntämään paremmin ne varat, joita on käytettävissä. Kulujen karsimisen ja verojen korotuksen lisäksi on olemassa myös kolmas tapa saada rahoille parempi vastine. Tätä olen tehnyt omassa yritystoiminnassani ja asiakkailleni ja tämän osaamiseni haluan antaa kasvavassa määrin myös oman kotikuntani käyttöön.

Miltä Loppi näyttää 10 vuoden päästä?

Loppi on edelleen kasvanut ja houkutellut erilaisia yrityksiä ja asukkaita. Kaikki ihmiset tervehtivät iloisesti toisiaan (tämä tapa on ollut täällä jo ennen tänne muuttoamme, mutta pidän osaltani huolen siitä, että se jatkuu). Luonto on edelleen valtava voimavara, mutta sen kestävyyteen kiinnitetään nykyistä enemmän huomiota.

Mitä on vihreä talous?

Pitkällä tähtäimellä tehtyä ja tasapuolisesti kaikkia hyödyttävää, jokaisen ihmisen osaamista ja potentiaalia hyödyntävää, luonnon kestokyvyn rajoissa tapahtuvaa kehitystä.

Mitä Loppi voisi tehdä luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi?

Kunnan omissa metsissä tulee siirtyä jatkuvan kasvatuksen hakkuisiin avohakkuiden sijaan ja vaikuttaa myös yksityisiin metsänomistajiin kannustavasti samaan suuntaan. Työpaikat ja asunnot tulee sijoittaa siten, että mahdollisimman moni pääsee työpaikalleen kävellen tai polkupyörällä. Luoda mahdollisimman hyvät edellytykset tehdä etätyötä kotona.

Mitä Lopin pitäisi tehdä ihmisten hyvinvoinnin eteen?

Painopistettä tulee edelleen siirtää ennaltaehkäisevän työn puolelle samalla taaten sosiaali- ja terveyspalvelut niitä tarvitseville.

 

Rami Käkönen

Rami Käkönen

Kuntavaaliehdokas Masku

Ehdokasnumero: 30

Ikä: 50

Ammatti: Yrittäjä, liiketoiminnan kehittäminen

Harrastukset: Luontokuvaus, vapaaehtoinen pelastustoiminta, laitesukellus

Kotikuntani Masku on Turun työssäkäyntialueen välittömässä läheisyydessä oleva kehyskunta, joka on kuitenkin asumiskustannuksiltaan selvästi alueen kaupunkeja edullisempi. masku on myös luonnonläheinen, jopa maaseutumainen vaihtoehto kaupungissa asumiselle. Ensisijaisesti siis keskittyisin siihen, että kotikuntani vetovoimaa ja pitovoimaa vahvistetaan. Toisin sanoen pyrkisin tekemään kotikunnastani ennen kaikkea parhaan mahdollisen KOTIkunnan. Tähän päästään pitämällä huolta siitä, että varhaiskasvatus- ja opetuspalvelut säilyvät laaadukkaina ja lähellä asukkaita. Lisäksi kunnan tulee panostaa etätyöskentelymahdollisuuksien, julkisten liikenneyhteyksien ja kevyen liikenteen väylien parantamiseen, jotta työ- ja koulumatkat ovat mahdollisimman sujuvia. Kuntalaisten tarpeiden tulee ohjata talouden suunnittelua, eikä toisin päin.

Miltä Masku näyttää 10 vuoden päästä? Kuntani oli juuri hiljattain Turun talousalueen kunnissa tehdyssä imagotutkimuksessa muuttovetovoimaltaan koko vertailun neljäs. Kymmenen vuoden kuluttua olemme johdonmukaisella ja tulevaisuuteen katsovalla päätöksenteolla ja vastuullisella investointipolitiikalla saaneet realisoitua tämän osittain piilevän vetovoiman ja saaneet kunnan väkiluvun kääntymään selvään kasvuun. Lisääntynyt väkimäärä taas luo pohjan vakaalle ja tasapainoiselle taloudelle, sillä uudet asukkaat tuovat mukanaan kasvavia verotuloja ja luovat luonnollisen pohjan myös yritystoiminnan, erityisesti palveluelinkeinon kasvulle kunnassani.

Mitä on vihreä talous?

Vihreä talous erityisesti kuntatasolla on vastuullisia ja kestävämpiä valintoja, joissa ensisijainen tavoite ei ole lyhyen tähtäimen hyöty tai edullisin hinta. Vihreässä (kunta)taloudessa etusijalla ovat sosiaalisesti ja ekologisesti reilut ratkaisut. Vihreä talous on myös avointa ja läpinäkyvää. 

Mitä Maskussa voisi tehdä luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi?

Kunnilla on oma roolinsa ilmastonmuutoksen torjunnassa ja kuntien tulee myös näyttää kuntalaisille esimerkkiä ympäristövastuullisena toimijana. Kuntien tulisi esimerkiksi aktiivisesti edistää luopumista fossiilisten polttoaineiden käytöstä kiinteistöjensä lämmitystapana ja pyrkiä kunnianhimoisella aikataululla vaihtamaan ympäristöystävällisempään ja energiatehokkaampaan lämmitysmuotoon, kuten vaikkapa maalämpöön. Kunnan maiden käytölle ja kunnossapidolle tulisi laatia viheralueluokituksen mukaiset suunnitelmat ja pyrkiä toteutuksessa monimuotoisuuden ylläpitoon. Kuntien tulisi myös rajata suojelua kaipaavat ja luontoarvoiltaan arvokkaat kunnan omistamat metsät ja kulttuurialueet sekä taajama- ja retkeilymetsät talouskäytön ulkopuolelle. Kaavoituksella ja julkisen- sekä kevyen liikenteen ratkaisuilla ohjataan liikennettä kestävämpään suuntaan.

Mitä Maskussa pitäisi tehdä ihmisten hyvinvoinnin eteen?

Kunnan tulee turvata tärkeimmät palvelut niin, että ne ovat yhdenvertaisesti kuntalaisten tavoitettavissa. Olennaista on myös turvata sosiaali- ja terveyspalvelujen laatu, saatavuus ja saavutettavuus valtakunnallisista tilanteista riippumatta. Näiden palveluiden järjestämistä tulee pystyä tarkkailemaan riippumatta siitä, millä tavalla palvelut on aikaisemmin järjestetty. Nykyisen perusturvakuntayhtymän tulevaisuutta ja toimintakelpoisuutta pitää pystyä arvioimaan objektiivisesti ja pohtimaan muitakin vaihtoehtoja, kuten esimerkiksi yhteistyötä Raision kaupungin kanssa.

 

Kunnan tulee olla aktiivinen toimija ennaltaehkäisevien palveluiden järjestäjänä ja hyvinvointiyhteistyön koordinoijana sote-palveluiden järjestäjän kanssa, sekä varmistaa

Riikka Kevo

Riikka Kevo

Kuntavaaliehdokas Turku

Ehdokasnumero: 402

Ikä: 51

Ammatti: Taiteen maisteri, kauppatieteen-yo

Harrastukset: Taide, uutiset, sosiaalinen media, vihreämpi talous, kirjoittaminen, valokuvaus, liikkuminen

Olen toiminut puheenjohtajan varajäsenenä Turun Kaupunkiympäristölautakunnassa nyt neljä vuotta, mikä on tarjonnut näköalapaikan siihen miten ja millä eväin tulevaisuuden kaupunkia suunnitellaan. Talousmaantiedettä kauppakorkeakoulussa lukeneena rakennuspiirtäjänä näen ’superlautakunnan’ luovat puitteita sille, minkälainen on 2100-luvun Turku. Rakentamispaikat, -tekniikat ja -materiaalit pitää valita sellaisiksi, että tulevaisuuden yleistyvät kaatosateet ja mahdollisesti nousevat merenpinnat tulevat huomioiduksi alusta alkaen, ei ongelmien myötä kalliisti jälkikäteen.

Kansainvälistä mallioppimista ja verkostoja kannattaa luoda ja ylläpitää jo nyt rankkasateiden kanssa painivien alueiden kanssa, kuten Kööpenhamina ja Malmö, sekä oppia niiltä, millaisia suunnittelun sudenkuoppia Suomessa on mahdollista välttää jo etukäteen.

Kulttuuri laajasti ajateltuna luo pöhinää, mielenkiintoa alueeseen ja tuo paikalle palveluista, majoituksesta ja tuotteista mielellään maksavia turisteja. Miten kulttuurintekijät itse hyötyisivät myös taloudellisesti tuottamistaan palveluista on vaikea, mutta ratkaistavissa oleva kysymys. Tarvitsemme uusia win-win -yhteistyömalleja taiteilijoiden ja bisneksen väliin.

 

Miltä Turku näyttää 10 vuoden päästä?

Turku on kaunis, iloinen, ihmisläheinen ja eteenpäin kehittyvä kunta, jossa ihmiset liikkuvat yhä enemmän julkista liikennettä ja omia lihaksia käyttäen. Turku on myös hyvin toimeentuleva ja taloudenpidossaan järkevä, joka ymmärtää tulevaisuuteen, estetiikkaan ja vihreämpään talouteen sijoittamisen fiksuuden, pitäen samalla hyvää huolta kaikesta jo omistamastaan. Turku palvelee ja pitää hyvää huolta omista kuntalaisistaan. Samoin Turku palvelee hymyillen ympäryskunnista Turussa työssäkäyviä ja opiskelevia, samoin kuin kunnan alueelle koronakauden jälkeen palaavia matkailijoita.

Aurajokiranta on kaunistunut entisestään, jokisuussa kulkee toinen TokaFöri. Kaikkialla kuuluu iloinen höpötys, jossa turistien ja kaupunkiin töihin ja opiskelemaan tulleiden vieraat kielet vilkastuttavat kahden kotimaisen äänimaailmaamme. Kaupunki on entistä tunnetumpi ulkomailla aasialaisten kokkiohjelmien, sosiaalisen median ja kansainvälisten suhteidemme ansiosta. Kulttuuri- ja viihde-elämä on vilkasta, siitä pitävät huolta niin Jokiranta kuin Logomon laaja kulttuuri-, viihde- ja urheilualue, screenattuine e-urheilutapahtumineen.

Turun ja Tukholman yhteistyö laajenee Turun muistutettua olleensa pitkään Ruotsin toiseksi tärkein kaupunki. Pääkaupunkiseutu ja Turku tekevät yhä enemmän yhteistyötä. Turun halvemmat asuntohinnat houkuttelevat koulutettuja ihmisiä pysymään kaupungissa tai muuttamaan kaupunkiin — koulutetut ihmiset tarvitsevat työpaikkoja, joita Turkuun muuttaneet yritykset luovat. Pienyritykset värittävät Turun katukuvaa ja vuosittaiset JokiRannan YrittäjäMessut ovat värikäs menestys yli kuntarajojen. Keskustan yrittäjät tekevät hyvää ja tuotteliasta yhteistyötä yli puolue-, kieli- ja kulttuurirajojen.

Kaikki tiet vievät Turkuun. Kaikki tykkäävät Turusta.

Och samma på svenska.

And the same in English.

Mitä on vihreä talous?

Vihreä talous on pitkäkestoista ajattelua kaikkialla, talouden alasta riippumatta. Vastuun ottamista, faktauutisia, tutkimuksia sekä tulevaisuuteen katsomista. Vihreään talouteen liittyy myös ehdottomasti #OpenData #OpenScience ja toiminnan läpinäkyvyys. Selkeä verotus ja kansainvälisen verosuunnittelun tuomien ongelmien esiinnosto valtiotasoilla, yhteistyössä mm. EU, Aasia, US ja Afrikan Unioni. Oma lempilapsi on silti käyttää vihreän talouden sijasta mieluummin termiä #VihreämpiTalous.

On yhteiskunnalle ja ihmisille hyvin tärkeitä ja tarpeellisia taloudenaloja, joita ei oikein ilman viherpesuideointia voi sijoittaa termin ’VihreäTalous’-alle. Siten kokonaisuutta ajatellen on mielekkäämpää ja mielenkiintoisempaa käyttää kattotermiä ’VihreämpiTalous’. Vihreämmän talouden alla jokainen ala voi saastuttaa vähemmän, toimia pitkäkestoisemmin, terveemmin ja vihreämmin, huomioiden esimerkkinä materiaalikiertokulku ja lähiruoka-ajattelu. Haittaverotus ja veronkevennykset ovat mielestäni hyvä keino ohjata kuluttajakulutusta, esimerkkinä sokerivero.

Mitä Turku voisi tehdä luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi?

Ekokatastrofi tulee jos sitä ei estetä tulemasta. Kyse on pienemmissä mitoissa ennen kaikkea jokaista meitä koskevista elämäntapamuutoksista, joita tekemällä meistä jokainen vaikuttaa omalla panoksellaan siihen, miten nopeasti kaikkien maapallon ihmisten elämään vaikuttava ilmastonmuutos, merien muoviintuminen tai maaperän pilaantuminen voimistuu.

Älä heitä tupakannatsaa maahan, älä osta kertakäyttövaatteita ja heitä niitä roskiin. Tarvitsemme helppoja ohjeita joita on kiva noudattaa. Käytä ostamasi tavarat loppuun, niistä huolehtien.

Turun pitää merellisenä kuntana toimia hyvänä esimerkkinä muille Suomen rannikkokunnille siitä, miten maailman saastuneinta merta, Itämerta, puhdistetaan eikä liata enempää. Tässäkin hankkeessa tarvitsemme Itämeren tason kansainvälistä yhteistyötä. Kunnan pitää sitoutua käyttämään rakennuksissaan materiaaleja ja rakennustapoja, joilla uusia homekouluja ei rakenneta. Maukkaan ja puhtaan kotimaisen kasvisruoan ja yrttien kasvava käyttö lisää töitä Suomessa ja on maailmanmitassa vientituote, jos vain haluamme niin.

Kaupunkitasolla Turku on jo EU-tasolla kokoluokkansa #SmartCity-vertailun voittaja. Tätä ajattelutapaa pitää voimistaa iäkkäämmätkin kaupunkilaiset mukaan ottaen, Turun väestörakenne kun on Suomen isoista kaupungeista kaikkein vanhin. Moni vanhempi ihminen käyttää sujuvasti somea päivittäin, mutta miten kaupunki saavuttaisi heidät ja varmistaisi heidän mentaalisen, sosiaalisen ja terveydellisen hyvinvointinsa netin yli vastavuoroisesti? Tätä voisi kehittää. Hyvä vanhuus on asia jonka jokainen on ansainnut.

Mitä Turun pitäisi tehdä ihmisten hyvinvoinnin eteen?

Turku tarvitsee työpaikkoja myös korkeakoulutetuille. Laajan Turussa toteutetun opiskelijakyselyn perusteella suuri osa Turussa opiskelevista haluaisi jäädä asumaan kaupunkiin, mutta joutuu muuttamaan pääkaupunkiseudulle pienten ja kalliiden asuntojen seudulle. Miten TURKU kykenisi paremmin houkuttelemaan yrityksiä ja myös niiden pääkonttoreita kaupungin alueelle?

Mielenterveys- ja sosiaalipalveluissa lapset ja perheet olisi hyvä ottaa vastaan kokonaisuutena, ei erikseen, Ruotsista mallia ottaen. Jos tulevaisuus vaikuttaa mukavalta ja yhdenvertaiselta, ihmisten on hyvä olla. Ongelmien ennaltaehkäisy on aina halvempaa ja helpompaa kuin jo olemassa olevien ongelmien jälkikäteinen hoito.

Useassa maassa itse asuneena kannatan kouluissa jo ala-asteesta lähtien prosenttirajoja sille, miten suuri osuus koululaisista on kussakin koulussa maahanmuuttajia. Tämä pohjaa ajatukseen siitä, että uussuomalaiset lapset ansaitsevat parhaat mahdolliset eväät yhdenvertaiseen tulevaisuuteen kantaväestön kanssa, osana suomalaista yhteiskuntaa. Tähän yhdenvertaisuuteen kuuluu hyvä suomenkielen taso ja oppiminen sisään myös suomalaiseen kulttuuriin, kotikulttuurin lisäksi, koulukavereiden mukana leikkien.

Aloittelevien yrittäjien hyvinvointia Turku voisi parantaa esim. yrittäjäneuvojien kuukausittaisilla ’kätilövierailuilla’ tuoreisiin yrityksiin, katsomaan ja huolehtimaan, että kaikki sujuu kuten pitää. ’Kotikäynnit’ mahdollistaisivat niiden tyhmienkin kysymysten kysymisen ja yleis-tsempin. Suomen ja Turun yrityksistä suuri osa on pienyrityksiä ja moni kaatuu yrittäjän omaan osaamattomuuteen ja tukiverkoston puutteeseen ongelmissa.

 

 

Arto Mieskolainen

Arto Mieskolainen

Kuntavaaliehdokas Vantaa

Ehdokasnumero: 354

Nimi: Arto Mieskolainen

Ikä: 40

Ammatti: Palvelumuotoilija, Yksinyrittäjä

Harrastukset: Politiikka, englanninkielisen tieteiskirjallisuuden lukeminen, kaikenlainen kulttuuri (elokuvat, ooppera, teatterit jne), elinikäinen oppiminen, meditaatio,

 

Vantaa on käynyt läpi uskomattoman rajuja toiminnan “tervehdyttämis”-jaksoja taloutensa kanssa viimeisen vuosikymmenen aikana. Pitkään alijäämäinen budjetti oli jo menossa hyvään tasapainoon – kunnes Koronapandemia iski.

Kaupungilla on erinomaisen tarkat ja varovaiset kirstunvartijat, joiden pohjaesitykset tarjoavat usein sen “pahimman skenaarion” jonka pohjalta talousneuvotteluita käydään. Kunnan taloutta pitää katsoa pitkälle tulevaisuuteen, eikä pidä unohtaa kansantaloudellista kirjanpitoa (eli julkinen toimija ei toimi kuten yritys toimii).

Meidän tulee siirtyä taloudessa tavoitteet ensin-ajatteluun budjettia rakennettaessa. Eli ei ensin päätetä että leikataan x euroa kaikkialta juustohöylällä, ja sitten kipuilla varsinaisten kohteiden kanssa, vaan toisinpäin. Vantaan tulee kasvattaa tulovirtaansa pysyvästi, esimerkiksi siirtymällä maan- ja muun omaisuuden vuokraukseen myyntien sijaan. Kaupunkiin tulee saada lisää yritysten kotipaikkoja ja etenkin yksin- sekä mikroyrittäjien toimintaympäristöä tulee kehittää paljon lisää.

Vantaa on yksi Suomen nopeimmin kasvava kaupunki nettomuuttoliikkeen ansiosta. Kasvavan kaupungin tulevat investoinnit päätetään tänään. Ratikka, urheilualueet, maahanmuuttajien kouluttaminen, sisälilmaltaan terveet koulut ja päiväkodit ovat kaikki itsensä takaisin maksavia investointeja tulevaisuuden kaupunkiin – investointeja joilla on suuria työllisyysvaikutuksia jo tänään.

 

Miltä Vantaa näyttää 10 vuoden päästä?

Vuoteen 2050 mennessä nykyisissä väestöennusteissa Vantaalla asuu 37% nykyistä enemmän asukkaita. Väkimäärä tällöin on n 335 000 asukasta, joille kaikille tulee järjestää päiväkodit, koulut, pyörätiet, asuinalueet, julkinen liikenne, kulttuuripalveluita jne. Vantaa säilyttää ykkössijansa Suomen monikulttuurisimpana kuntana, ja vieraskielisten osuus kasvaa n 30%:iin vuoteen 2050 mennessä. Tämä tarkoittaa entistäkin suurempaa osaa kaupungin viestinnästä jota tehdään Suomen lisäksi mm venäjäksi, viroksi, englanniksi, somaliaksi jne.

Vuonna 2030 Vantaalla kulkee ratikka Mellunmäestä Lentoasemalle. Tämän ratikan reitillä olevien maa-alueiden ja asuntojen hinnat ovat kasvaneet n 6% vuosittain ja tämä nousujohteinen kehitys on auttanut katkaisemaan monien lähiöidemme ns kurjistumiskehityksen. Ratikka, Suomen suurin kansainvälinen lentokenttä, yhdessä jatkuvasti kasvaneen uudisasuntotuotannon kanssa, houkuttelevat Vantaalle runsaasti työpaikkoja sekä veronmaksajia.

Mitä on vihreä talous?

Vihreä talous on ennen kaikkea kestävää ja kauaskantoista. Nykypäivän päätöksiä ei tehdä tulevien sukupolvien kustannuksella. Vihreän talouden käyttövoima syntyyn ilmaston vastaisten toimien ja innovaatioiden kansantaloudellisesta lisätulosta sekä uusista työpaikoita sekä ympäristöä tuhoavien haittojen reippaasta verotuksesta. Ilmastoa tuhoavien toimien ollessa vahvan haittaverotuksen piirissä, pystymme näillä tuloilla jopa laskemaan esimerkiksi ansiotulo- ja kuntaveroja.

Investoimalla ja panostamalla lasten ja nuorten hyvinvointiin tänään – vältämme 90-luvun laman virheet.

Vihreässä taloudessa voittoa ei tavoitella ja tehdä polkemalla työntekijöiden oikeuksia, ihmisoikeuksia, tuhoamalla ympäristöä tai kiertämällä veroja. Taloudellinen menestyminen ja kasvu ei edellytä mitään näistä.

Ilmastokriisi on todellinen, ja sen torjumiseksi tehtävät päätökset tehdään tänään. Ilman ilmastoa meillä ei ole talouttakaan – puhumattakaan elinkelpoisesta maapallosta.

Mitä Vantaa voisi tehdä luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi?

Kaikki mahdollinen! Vantaalla on jo tavoitteena olla kokonaan hiilineutraali kunta 2030 mennessä, ja tähän tavoitteeseen pääsemiseksi on laadittu ns resurssiviisauden tiekartta, josta varsinaiset toimenpiteet selviävät tarkemmin.

Meidän pitää esimerkiksi vaihtaa koko kaupunkiin käyttöön 100% uusiutuvilla energianlähteillä tuottu sähkö. Kaikessa julkisin varoin kustannetussa ruokailussa tulee siirtyä kotimaisiin kasviksiin ja kasviproteiinien käyttöön. Kuntalaisia tulee kannustaa vihreisiin valintoihin arjessaan, esimerkiksi tarjoamalla vähäpäästöisille autoille tuntuva alennus pysäköinnistä.

Mitä Vantaan pitäisi tehdä ihmisten hyvinvoinnin eteen?

Kaikki mahdollinen! Kaikkein tärkeintä on pitää huolta kunnan taloudesta ja sen tasapainosta, jotta kunta pystyy sitten vastaavasti huolehtimaan kuntalaisistaan.

Vanhukset, vammaiset, lapset, nuoret ja kaikki muut erityisryhmät tarvitsevat erityisesti tukea toiminnalleen. Tämä tuki kunnalta on paljon muutakin kuin pelkkiä euroja, se on toimitiloja, yhteistyötä, osallistuvuutta kaupungin toimintaan ja päätöksentekoon.

Kouluihin pitää saada lisää henkilöstöresursseja sekä ihan opettamisen että erityisen tuen piirissä olevien lasten ja nuorten oppimiseen.

Vantaa on myös Suomen monikulttuurisin kunta, ja tässä meillä on huikea mahdollisuus! Meidän tulee varmistaa kaikkien halukkaiden pääsy koulutuksen piiriin, alkaen ihan aikuisten peruskoulusta, jotta pääsy työelämään helpottuisi. Lisäksi Suomi toisena kielenä (S2)-opettajien ja opetuksen määrää tulee lisätä tuntuvasti, sillä kielitaito on tutkimusten mukaan yksi suurimmista yhteiskuntaan kiinnittymisen tekijöistä.

Investoimalla ihmisten hyvinvointiin tänään – rakennamme kaikille parempaa Vantaata huomiselle.

 

 

 

Vaula Norrena

Vaula Norrena

Kuntavaaliehdokas Vantaa

Ehdokasnumero: 361

Ikä: 61

Ammatti: pienyrittäjä

Harrastukset: kuntapolitiikka, kierrätyskirjaston pito, koiran kävelyttäminen

Esitän toimia, jotka lisäävät työllisyyttä ja yrittämistä pitkäjänteisesti ja kestävästi. Koronataantuma vaatii elvytystä kunniltakin. Vantaalla se tarkoittaa mm. sellaisia investointeja, jotka lisäävät työpaikkoja, yrityksiä ja verotuloja.
Oppimiskampus, Vehkalan ammattioppilaitos ja Vantaan ratikka esimerkiksi.
Taloutta voidaan edistää myös pienemmissä asioissa.
Aloitteestani Vantaalla otettiin käyttöön kesätyöseteli kaikille 9.luokkalaisille. Myös pienten, edullisten liiketilojen ‘kauppahallialoitteeni’ on toteutumassa Tikkurin ostoskeskuksen laajennukseen.
Tärkeä taloutta edistävä toimi pitkällä tähtäimellä on koulutukseen satsaaminen. Laadukas lähiopetus niin peruskouluissa kuin lukioissa ja varsinkin ammatillisissa oppilaitoksissa tuottaa ennen pitkää hyvää työllisyyttä  ja sitä kautta hyvää taloutta.

Miltä Vantaa näyttää 10 vuoden päästä? 

10 vuoden päästä Vantaaseen on liittynyt sotealueen mukanaan tuoma 40 -50 000 asukkaan Kerava. Vantaalla on sitten noin 300. 000 asukasta, 100.000 enemmän kuin nyt.
Voimakas kasvu johtuu työpaikkojen kasaantumisesta kasvukeskuksiin. Vantaa on voimakas kasvaja, koska täällä on paljon työpaikkoja, asuminen on edullisempaa ja joukkoliikenneyhteydet toimivat.
10 vuoden päästä lentokentän alue on kansainvälinen ‘hub’, jossa on innovatiivista vipinää toimistotorneissa. Kaupunkikeskukset ovat kasvaneet hieman lisää korkeutta, vaan pientaloalueet ovat rauhallisia kuten ennenkin ja Vantaalle tunnusomaiset  metsät  ja peltomaisemat on saatu säilytettyä. Vantaa on pärjäävä kaupunki.

Mitä on vihreä talous?

Vihreä talous on kestävää, kohtuullista ja sosiaalisesti vastuuntuntoista. Vihreä talous tähtää yhteiseen ja yleiseen hyvinvointiin, niin ihmisten, luonnon kuin yritysten kannalta.
Vihreä talous ei riistä, ei hyväksikäytä, ei polje kenenkään tai minkään oikeuksia.
Vihreä talous on win-win-periaatteella järjestettyä tuotantoa, palvelua ja kauppaa, joka hyödyttää ja ravitsee koko yhteiskuntaa ja ympäristöä.

Mitä Vantaa voisi tehdä luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi?

Vantaa on sitoutunut hiilineutraaliuteen vuonna 2030 – se on aika kova tavoite moottoriteiden halkomalle, laajapintaiselle kaupungille.
Joukkoliikennettä tulee yhä parantaa, sähköbusseja lisätä ja fossiilitonta raideliikennettä on lisättävä. Yksityisautoilijoille voidaan antaa porkkanoita siirtyä vähäpäästöisiin autoihin ja kimppakyyteihin, kuten oikeus käyttää bussikaistaa, maksuttomat latauspisteet  jne.
Kaupungin tulee vaikuttaa myös lentoliikenteeseen niin että sielläkin vähäpäästöisyys kehittyisi nopeammin.
Kaavoituksessa ja viheralueiden hoidossa tulee huolehtia tarpeeksi suurista hiilinieluista. Viherkerroinvaatimus on jo käytössä kaikessa uudisrakentamisessa: tonteille tulee jättää tietty määrä kasvillisuutta.
Kaukolämpömme on jo nyt erittäin kestävää Euroopan puhtaimman, lämpöä tuottavan jätteenpolttolaitoksemme ansiosta. Energiaremontteja, kuten maalämpöä,  tulee edistää myös yksityisiin taloyhtiöihin ja pientaloihin.
Kaupungin palveluissa tehdään ja syödään noin 50.000 ateriaa päivässä. Yhä isompi osa niistä voidaan tehdä kasvis- ja lähiruokana (kuten ennen vanhaan).
Palvelu- ja harrastusrakenne tulee kehittää sellaiseksi, että suurin osa asukkaista pystyy kävelemään tai pyöräilemään palveluihin ja harrastuksiin.

Mitä Vantaan pitäisi tehdä ihmisten hyvinvoinnin eteen?

Voi että, tämähän kattaa ihan kaiken, mitä kaupunki tekee!
Neuvolat, päivähoidon, koulut, terveyskeskukset. Urheilualueet, puistot, uimahallit. Musiikkiopistot, taidekoulut, aikuisopistot, kirjastot, kulttuurin.
Kaikkeen tulee satsata tarpeeksi. Ei tarvita ökylaitoksia, vaan normaalia, hyvää elämää.

Gurmann Saini

Gurmann Saini

Kuntavaaliehdokas Vantaa

Ehdokasnumero: 375

Ikä: 23

Ammatti: Kulttuurituottaja, pienyrittäjä & nuorisovaltuuston koordinaattori,

Harrastukset: meditaatio, uinti, kuntosali, thainyrkkeily

 

Edistän Vantaan taloutta esittämällä ja tukemalla investointeja, jotka tuottavat kunnalle elinvoimaa, verotuloja sekä työpaikkoja. Nämä voivat olla esim. oppimiskampus, kulttuuritalo, urheiluhallit ja terveelliset oppilaitokset. Näitä investointeja on tehtävä nyt, jotta saamme pidemmän aikavälin tavoitteet pantua aluille.

Kunnan talous voi hyvin, kun kuntalaiset voivat hyvin. Hyvinvointi ja kasvu kulkee käsi kädessä. Tilanteessa, jossa sopeuttamiskeinoja on pakko tehdä, on meidän priorisoitava ikäihmisten, lapsiperheiden, vammaisten sekä nuorten palveluita. Emme voi lähteä leikkaamaan mielivaltaisesti budjetista, vaan sopeuttamistoimissa on huomioitava keihin leikkaus tai verojen nosto iskee pahiten.

Vantaan tulisi myös laajentaa tulopohjaansa vuokraustoiminnalle eikä myymällä lyhytkatseisesti omaisuutta.

Minusta yrittäjyyskulttuurin kehittäminen on yksi tärkeistä arvotehtävistä. Meidän tulisi lisäksi kannustaa yrityksiä luomaan työpaikkoja ja toimintakokonaisuuksia Vantaalle, mutta myös kannusta yrittäjyys-tietoisuuteen. Yrittäjäksi ryhtymistä tulisi neuvoja ja kannustaa jo nuoresta iästä lähtien. Tähän avuksi ovat mm. kesätyösetelit ja kesäyrittäjyys -projektien tukeminen. Minä haluan rakentaa Vantaalle yrittäjyysyhteisön, jossa PK-yritykset, startupit voivat asettua rakentamaan talouskasvua. Tämä voisi konkreettisesti tarkoittaa Maria 01-kaltaista toimitilaa.

Miltä Vantaa näyttää 10 vuoden päästä? 

Minun Vantaa on kasvava kunta, jossa on elinvoimaa ja toimivia peruspalveluita jokaisella suuralueella. Vantaalla on jokaisella asuinalueella oma identiteettinsä. Identiteettiä tulisi tukea asukaslähtöisesti ja mikään alue ei saisi kuolla palveluiden vähentämisen tai segregaation kautta. Vantaa on houkutteleva ja kaunis asuinpaikka, missä on työpaikkoja, mahdollisuuksia yrittäjyyteen ja itsensä toteuttamiseen sekä hyvinvointia. Vantaalla on investointeja, jotka ovat tuottoisia sekä palvelut ovat monipuoliset ilman pitkiä odotusjonoja.

Vantaalla on toimiva poikittaisliikenne, suosittuja kulttuurikeskuksia, paljon isoja tapahtumia sekä asukaslähtöistä kulttuuritoimintaa sekä Vantaa on henkisesti ja fyysisesti turvallisempi paikka asua.

Mitä on vihreä talous?

Minusta vihreä talous tarkoittaa ympäristö- ja asukasystävällistä talouskasvua. Toimenpiteitä talouden kasvattamiseksi, jotka eivät rasita ympäristöä eikä hyvinvointia. Tämä ei ole toiveajattelua, vaan ympäristöystävällisten keinojen sekä asukkaiden hyvinvointipalveluiden (kulttuurista sosiaali- ja terveyspalveluihin ja muihin) laadun ylläpitämisen kautta tämä on mahdollista.

Vantaa tekee paljon julkisia hankintoja. Näiden hankintojen osalta on syytä toteuttaa kestäviä ratkaisua, eikä vain perustella valintaa halvimman kautta. Jos yhdellä toteutetulla hankinnalla saamme kestävämmän ratkaisun, miksi tehdä kaksi kestämätöntä ratkaisua.

Mitä Vantaa voisi tehdä luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi?

Vantaa pyrkii olemaan hiilineutraali 2030 mennessä. Kaikessa toiminnassa tulisi myös huomioida ympäristövaikutukset. Nämä eivät ole pelkästään ympäristölautakunnan tehtävä. Itse tein kuntalaisaloitteeen Ilmastohätätilan julistamisesta Vantaalle. Se on tilanne, jossa tarvitaan välittömiä toimia hidastamaan tai pysäyttämään ilmastonmuutos. Kun sitoudumme asioihin kokonaisvaltaisesti, saavutamme myös tavoitteet.

Mitä Vantaan pitäisi tehdä ihmisten hyvinvoinnin eteen?

Kaikki kunnan toiminta tulisi olla ihmisten hyvinvointia varten. Tässä tilanteessa meidän on pidettävä ensisijaisesti huolta peruspalveluiden toimivuudesta ja kiinnittää erityishuomiota lapsiin ja nuoriin sekä muihin heikommassa asemassa oleviin.