Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopanostuksia tulee ohjata kestävien tuotteiden ja kestävyyttä edistävien palveluiden luomiseen.
NYKYINEN talousjärjestelmä perustuu kestämättömään luonnonvarojen käyttöön ja ympäristön tuhoamiseen. Vuosikymmenten aikana saavutettu taloudellinen kasvu on ollut erityisesti halvan ja helposti saavutettavan fossiilienergian varassa.
Kysymys talouskasvun tulevaisuudesta on nostettava kärjeksi myös tiedettä, teknologiaa ja innovaatioita koskevassa keskustelussa.
Perinteisen talouskasvun vastapainoksi on tarjottu kestävää tai vihreää talouskasvua. Sen taustalla on ajatus, että hiilipäästöt ja luonnonvarojen ylikulutus voitaisiin kytkeä irti talouskasvun tavoittelusta.
Keinoiksi on ehdotettu muun muassa teknologisia innovaatioita, kuten hiilen talteenottoa, energiajärjestelmän sähköistämistä ja materiaalien tehokkaampaa hyödyntämistä. Tämän ajattelun keskiössä on niin sanottu teknologiauskoisuus, jonka mukaan kestävyyshaasteet ovat ratkaistavissa teknologisen kehityksen ansiosta.
TEKNOLOGIAN mahdollistamaan kestävän kasvun tavoitteeseen on kohdistettu myös vasta-argumentteja, jotka on tärkeä tunnistaa.
Energiajärjestelmän sähköistäminen ei sellaisenaan takaa kestävää taloutta tai talouskasvua. Energiasiirtymässä eli siirtymisessä fossiilisista polttoaineista uusiutuvan energian lähteisiin tarvitaan valtavasti resursseja, kuten mineraaleja ja metalleja. Tämä edellyttää kasvavaa kaivostoimintaa. Ongelmallista on se, että mineraalien ja metallien louhinta kiihdyttää luontokatoa. Teknologian tutkimuskeskus VTT:n ja Geologian tutkimuskeskus GTK:n tutkimuksen mukaan maapallolla ei ole riittävästi mineraaliresursseja siirtymän toteuttamiseksi. Ongelma kärjistyy, kun energiantarve lisääntyy talouskasvun myötä.
Ratkaisuksi tarjottavat kiertotalouden ja energiatehokkuuden keinot eivät ole ongelmattomia. Vaikka niitä tarvitaan osana kestävyysratkaisuja, ne eivät toimi, jos energian ja resurssien kysyntä kasvaa jatkuvasti. Talouskasvu tarkoittaa kasvavaa kokonaiskysyntää, mikä vähentää resurssitehokkuudella saavutettuja etuja.
Ajatus kestävästä talouskasvusta pohjautuu oletukseen, että talouskasvu on ehto kestävän yhteiskunnan saavuttamiselle. Kasvua ajatellaan tarvittavan niin teknologian kehittämiseen kuin teollisuuden vihertymiseenkin. Tällöin ei kuitenkaan huomioida riittävästi varakkaimmissa maissa käytettävän vihreän teknologian vaatimia resursseja. Talouskasvun globaalit ympäristöhaitat ovat merkittäviä, ja ne on huomioitava myös Suomessa ja suomalaisessa teollisuudessa.
TEKNOLOGIA ei siis sellaisenaan auta yhteiskuntia ratkaisemaan talousjärjestelmän aiheuttamia päästöjä eikä luontokatoa. Niiden pysäyttämisessä tarvitaan suuria muutoksia niin talouden toimintaperiaatteissa kuin yhteiskunnallisissa rakenteissakin.
Vaikka haaste on suuri, se avaa myös tärkeitä mahdollisuuksia suomalaisen talouden ja yhteiskunnan kestävälle tulevaisuudelle.
TUTKIMUS-, kehitys- ja innovaatiorahoitukselle (tki) ollaan Suomessa laatimassa pitkäaikaista suunnitelmaa, jonka tavoitteena on kasvattaa tki-investoinnit neljään prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2030 mennessä. Suomessa tki-rahoituksen keskeinen tavoite on perinteisesti ollut luoda lisää taloudellista kasvua. Kaikki kasvu ei kuitenkaan ole laadultaan samanlaista.
Yksityistä kulutusta on vähennettävä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tki-rahoitusta tulee ohjata pois sellaisten tuotteiden ja palveluiden kehittämisestä, jotka vaativat valtavasti materiaaleja ja energiaa ja lisäävät yksityistä kulutusta. Sen sijaan tki-panostuksia tulee ohjata kestävien tuotteiden ja kestävyyttä edistävien palveluiden luomiseen. Esimerkiksi yksityisautoilun tilalle on kehitettävä hiilineutraaleja joukkoliikenteen muotoja alueilla, joilla se on mahdollista.
Myös ekologisesti haitallisten tutkimus- ja kehityshankkeiden rahoituksesta on luovuttava. Rahoituksessa on painotettava pitkän aikavälin tuottoa lyhyen aikavälin voittojen sijaan. Innovaatiopolitiikassa on keskityttävä toimenpiteisiin, jotka uudistavat taloutta sekä ekologisesti kestävästi että sosiaalisesti oikeudenmukaisesti.
Riina Bhatia
Kirjoittaja on tutkija Teknologian tutkimuskeskus VTT:ssä sekä TalousVihreät ry:n jäsen.
Vieraskynä on julkaistu Helsingin Sanomissa 5.9.2022 (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000008980013.html?share=84e3fd661fb0af3151ca20f563ad0b83&fbclid=IwAR3DQX2bMHJTUAs_T5l30oO6aGN6L_2SNmZuV7a2tNIQwjXjCMPHSJRhjBY)
Vieraskynät ovat asiantuntijoiden puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut julkaistaviksi. Vieraskynissä esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia näkemyksiä, eivät HS:n kannanottoja.